sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Tämän kuluneen viikon vietin sängyn pohjalla kuumeisena, mutta viime viikonloppu... OI!

Päädyin Helsinkiin torstaina. Kampin kautta Vuosaareen. Keskusteluja niin ulkomaalaisen kosmetiikkamyyjän kuin Mortician myyjänkin kanssa. Ensimmäinen kehui tyylini, jälkimmäisen kanssa keskutelimme taas kerran burleskista. Vuosaaressa flunssaisen tädin luokse; kävimme mahtavia keskusteluja taas pitkästä aikaa!

Perjantaina oli rento päivä, iltapuolella alkoi meikkaaminen ja asun kokoaminen päälle. Asu oli inspiroitunut unimaailmasta, päässäni oli sininen lintu. Leikin ehkä naispuolista Nukkumattia.



Ja siellä on kultainen metsä,
Ja metsässä kultainen puu,
Ja unien sinilintu,
Ja linnulla kultainen suu,
Ja se unien sinilintu
Se lapsia tuudittaa.
Se laulaa unisen laulun,
la la lal lala lallal laa.














Myöhemmin illalla matkustin yksin Gloriaan Burleskifestareille upean puhelinluottelosta revityn kartan avulla. Mahtava ilta, eivätkä kärkitossutkaan puristaneet liikaa. Tutustuin esimerkiksi yhteen naiseen, jonka kanssa vuorotellen pidettiin toisillemme paikkoja. Hän tarjosi juomankin, johon ei olisi minulla ollut Satan´s Angel -topin ostettuani enää varaa. Esiintyjät olivat jotain rakkautta, juontajat olivat hervottomia; olen siteerannut tällä viikolla useaan otteeseen Scottya. Burleskia, oi burleskia! Rakastan niin tuota maailmaa!
Täti onneksi sponsoroi taksimatkan takaisin, ettei tarvinnut lähteä eksymään minnekään. Ihmeellisen tuurin siivittämänä odotin taksitolpalla vain minuutin.

Lauantaiaamun unet eivät pituudellaan huimanneet; puolenpäivän aikoihin piti lähteä uudestaan liikkeelle. Päädyin hyvissä ajoin takaisin Gloriaan tapaamaan itse Satan´s Angelia. Hän, elävä legenda, piti meille kiinnostuneille mahtavan workshopin burleskin maailmasta. Workshop venähti pikkuisen, onneksi. Pääsin valokuvaankin hänen kanssaan!
(Tosin kuvan laatu ei ole se parhain, mukanani oli vain kiukutteleva kamera, eikä rakas järjestelmäkamera.)




Workshopin jälkeen kiiruhdin takaisin Vuosaareen, puin edellisesta asusta hiukan eronneen kokonaisuuden päälleni lintua unohtamatta ja lähdin taas matkustamaan kohti festareita. Tällä kertaa törmäsin useisiin tuttuihin edellisistä burleskikursseista ja -tapahtumista, varsinkin joulukuun NCN-illasta. Sain taas ilmaisen juoman ja päädyin Atelieri O. Haapalan kuvattavaksi tutun innoittamana. Esiintyjät olivat taas mitä mahtavampia, mutta loppuhuipennus sai minut ja muun yleisön nousemaan seisaalleen taputtamaan. Kyseessä oli Satan´s Angelin ja Bettie Blackheartin yhteinen lopetus: tulitasselishow, jonka aikana huusin mukana ja taisin itkeäkin.
Esitysten jälkeen intouduin tanssilattialle usean tuttavan kanssa, ja vaikka tunsin kuumeen nousevan, tanssin, tanssin, tanssin!
Jossain vaiheessa pääni täyttyi hattarasta ja päätin lähteä, etten tuupertuisi tanssilattialle. Tälläkään kertaa en joutunut odottamaan taksia kymmentä minuuttia pidempään. Sain jonottaessani kuulla humalaisilta miehiltä, että näytän kalliolaiselta.

Sunnuntaiaamuna olin ihan rikkipoikki, mutta hyvällä mielellä upeista festareista ja ihmisistä. Kuume nousi, ääni lähti, sain taksirahat tädiltä rautatieasemalle päästäkseni ja pappa hoiti minut taas Lahdessa kotiin.


Hyvillä mielin olen muistellut kuumeisena viikonloppua, oli sen arvoista kaikki. Rakastan sitä maailmaa, ja onneksi seuraava burleskijuttu on ihan nurkan takana: ensi viikonloppuna päädyn taas Helsinkiin; The Itty-Bitty Tease Cabaret´n Cherry "Turbo-Cherry" Dee ja Tinker Bell pitävät burleskikurssin.


Rakkaudella
Gabriell / Ruby Sapphire

sunnuntai 29. tammikuuta 2012



Kärkitossut ovat rakkautta!






Burleskifestareiden asu alkaa vihdoin valmistua, tänään riisuin siitä turhia ja lisäilin paljettien säihkettä!


Rakkaudella
Gabriell / Ruby Sapphire

maanantai 23. tammikuuta 2012

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut vähän kauemmin kuin suunnittelin. Joulu oli ja meni mukavissa merkeissä vanhempieni luona, ja samoin vuodenvaihteen juhliminen. Alkukuusta kävin kampaamossa ensimmäistä kertaa yli viiteen vuoteen, ja nyt olen punapää. Latvoja jouduttiin leikkaamaan huspois; huomasi, että rakkaat takut olivat mukanani viitisen vuotta.





Teatteriryhmän kokoontumiset muuttuvat pian (VIHDOIN) näyttelemiseksi ja odotan sitä kovin. Samassa ryhmässä mukana oleva bändi on kiinnostunut tekemään yhteistyötä: burleskia ja livemusiikkia, oi! En osaa sanoin kuvailla kuinka innostunut olen!
Ja tänään alkoivat kuusikielisen kaverini kanssa harjoittelu, Victor-kitara on odottanut kosketusta usean vuoden. Herraparka pääsi vasta tänään oikeaan käyttöön, aloitin kitaratunnit ja opettajan opastuksella toivon vielä soittavani rakkaita kappaleita.






Ja kuppikakkuja olemme naiseni kanssa taiteilleet pariin kertaan, oikein maukkaita ovat olleet ja ulkonäöltään sangen erikoisia.













Mutta eilisilta oli ehkä pahimpia ikuisuuteen; Ruoste, meidän vanhin kissalapsi, sairastui pahemman kerran. Sunnuntai-iltapäivystykseen siis, ja voitte arvata paljon se maksoi, mutta oikeasti, väliä sillä. Ruosteelle annettiin useampia lääkkeitä ja lääkehiiltä, kuvattiin ties mitä ja laitettiin tippaan, kaikki näytti aika toivottomalta. Nukuimme olohuoneen lattialla kissan vieressä, enkä nukkunut kovinkaan, pelkäsin yli kaiken, että tyttö löytyisi aamulla elottomana, kuolleena. Onneksi aamulla tyttönen heräili, ja nyt hän purisee hurmaavana itsenään, hiukan väsyneenä vain. Kaikki johtui mahdollisesti kaliuminpuutostilasta, joka on suht yleinen kissoilla. Päätimme mieheni kanssa kissojen suhteen siirtyä vielä laadukkaampiin ruokiin ja raakaruokintaan, ja nyt tyttö syö kuurin kaliumjauhetta.
En ole vähään aikaan pelännyt niin paljon.


- Pidetään hei huolta kissakavereista.

Rakkaudella
Gabriell
eli
Ruby Sapphire

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

ENSIMMÄINEN MERKINTÄ

Blogin perustaminen on ollut vireillä tässä pian puoli vuotta. Suhteellisen jännittäviäkin asioita on tapahtunut, mutta en ole vain saanut aikaiseksi kirjoittaa mitään. Jos nyt sitten!

...


Viime viikonloppu oli rakkautta! Burleskia, burleskia, burleskia! Newcomer´s night ravintolalaiva Wäiskissä, ja oma ensiesiintyminen! Upea päivä, vaikkakin pitkä, mutta nautin joka sekunnista! Ei edes kamala sää saanut tunnelmaa latistumaan. Ensimmästen joukossa läpimeno, toiseksi viimeisenä esiinnyin. Kello lähemmäs keskiyötä, kun viimein pääsin lavalle. Olin hullu taiteilija, maalauspensseleitä päässäkin, Mona Lisa mukanani. Glitteriä siellä täällä, yhä voi löytää hiukkasia iholtani. Ne eivät lähde pois, eikä se haittaa. Arjesta tulee hauskempi kun vähän kimaltelee.

Tutustuin uusiin ihmisiin, ja mikä yhteishenki! Tasseliteipit kiersivät pöytää, jos joltakulta puuttui, samoin hiuslakkakin.
Rakastuin tuohon lavantakaiseen burleskin maailmaan ja tietenkin niihin hetkiin lavalla, ja oi mikä yleisö! Nyt tiedän löytäneeni sen oman juttuni.





Rakkaudella
Gabriell eli Ruby Sapphire