Paljon tapahtuu

Homolulu oli ja meni, sain niin hyvää palautetta että olisin mielelläni palannut lavalle vielä samana iltana. Monet kauniit ihmiset pysäyttivät minut esityksen jälkeen niin vessan jonossa kuin tupakalla ulkona. Olin kuulemma kaunis ja että Lahteen pitäisi saada lisää tällaista.
Esiintymisasusta on jossain päin valokuvaakin, mutta tällä hetkellä ne piilottelevat tietokoneen syövereissä.
Tämä oli yksi inspiraation kohteista:

"Kaislahame", kultaiset bikinit ja yllättäen "dramaattinen" musta viitta ja hame kaiken päällä. Kaikki omaa kädentuotosta.
Musiikkina toimi aluksi Skyrim-pelistä tuttu uhkaava kappale ja siitä jatkoi klassinen hawajilainen kappale, näiden miksaamisesta yhteen voin kiittää miestäni.

Esiintyminen jatkui saman viikon lauantaina, 5.5., Tanssiopiston Sirkusmaneesissa, jossa esitin kontaktijongleraus/välinemanipulaatio -sooloni, "Yumen". Se oli ohi harmillisen nopeasti, mutta sain taas postiivista palautetta. Sanoivat mystiseksi ja hypnoottiseksi, miksikä sen olin tarkoittanutkin.



Äitienpäiväksi valmistin korun lähetettäväksi:

Maanantaina 21. toukokuuta oli Tanssiopiston kevätnäytös, jossa esiinnyin kahdessa nykytanssiesityksessä. Kumpainenkin meni ohitse liian nopeasti, ja olisin niin halunnut takaisin lavalle.
Samalla viikolla loppuivat tanssitunnit, mutta onneksi seuraavalla viikolla oli teatteriryhmämme ensi-ilta ja toinen näytös. Näytelmä kertoi Lahdesta, siinä oli niin iskulauseita, monologeja kuin livemusiikkiakin. Sain myös tietää, että minut valittiin ryhmään, joka lähtee taideseminaariin Moskovaan marraskuussa.

Seuraavalla viikolla treenailin itsekseni Tanssiopistolla, ja Viivin avulla otin nauhalle sirkusmaneesin esityksen ja Hawaiji -burleskiesityksen. Kärkitossuilla ja ilman.

Viikko siitä, niin osallistuin Tanssiopiston pariakrobatiakurssiin ja samalla aloitin treenaamisen N0Ne -nimisen bändin kanssa. Samaisen viikon sunnuntain vietin mahtavan Sandy Jungle -nimisen burleskitaiteilijan opissa, sulkaviuhkojen parissa. Opin hurjasti lisää, se oli yksi parhaimmista burleskitunneista, jolla olen ollut.

Seuraavallakin viikolla oli paljon tekemistä; treenasin bändin kanssa paljon, toimin siis taustalaulajana ja tanssijana; ja keskiviikkona ja torstaina esiinnyimme. Itse olin mukavasti kipeänä esitysten aikana, mutta mahtavan bändin ja kuumelääkkeiden avulla pystyin esiintyä.
Päädyimme Tomin kanssa vielä torstai-iltana Vääksyyn juhannuksen viettoon. Vietin myös Lithan juhlaa yöllä.

Päädyin Seinäjoelle viikoksi heinäkuun alussa, äitini luo. Paljon kirpputoreja, jonkin verran sukulaisia ja tein pikkusiskolle viimein keppihevosen, jonka ompelin lopulta käsin, koska ompelukone ei purrut karvakankaaseen. (Kuusi tuntia siinä lopulta meni.) Samalla viikolla sain tiedon, että minusta tuli virallisesti N0Nen jäsen!

Palattuani on ollut jonkin verran treenejä, huonosti nukuttuja öitä, sarjakuvien lukemista ja pieni inspiraation kadotus, mutta siitä olen näköjään päässyt ohi; on suunnitelmia kärkitossuilla bändin kanssa, sarjakuvaa ja novellia, kuin myös maalaamista ja ompelemista. Ihanaa kun palasit inspiraatio!


Tänään aloitan sarjakuvan, ehkä toisenkin, laitan kärkitossut jalkaan, tanssin askeleen jos toisenkin, suunnittelen novelleja ja syön porkkanakakkua!


Rakkaudella
Gabriell / Ruby Sapphire

Tämän kuluneen viikon vietin sängyn pohjalla kuumeisena, mutta viime viikonloppu... OI!

Päädyin Helsinkiin torstaina. Kampin kautta Vuosaareen. Keskusteluja niin ulkomaalaisen kosmetiikkamyyjän kuin Mortician myyjänkin kanssa. Ensimmäinen kehui tyylini, jälkimmäisen kanssa keskutelimme taas kerran burleskista. Vuosaaressa flunssaisen tädin luokse; kävimme mahtavia keskusteluja taas pitkästä aikaa!

Perjantaina oli rento päivä, iltapuolella alkoi meikkaaminen ja asun kokoaminen päälle. Asu oli inspiroitunut unimaailmasta, päässäni oli sininen lintu. Leikin ehkä naispuolista Nukkumattia.



Ja siellä on kultainen metsä,
Ja metsässä kultainen puu,
Ja unien sinilintu,
Ja linnulla kultainen suu,
Ja se unien sinilintu
Se lapsia tuudittaa.
Se laulaa unisen laulun,
la la lal lala lallal laa.













Myöhemmin illalla matkustin yksin Gloriaan Burleskifestareille upean puhelinluottelosta revityn kartan avulla. Mahtava ilta, eivätkä kärkitossutkaan puristaneet liikaa. Tutustuin esimerkiksi yhteen naiseen, jonka kanssa vuorotellen pidettiin toisillemme paikkoja. Hän tarjosi juomankin, johon ei olisi minulla ollut Satan´s Angel -topin ostettuani enää varaa. Esiintyjät olivat jotain rakkautta, juontajat olivat hervottomia; olen siteerannut tällä viikolla useaan otteeseen Scottya. Burleskia, oi burleskia! Rakastan niin tuota maailmaa!
Täti onneksi sponsoroi taksimatkan takaisin, ettei tarvinnut lähteä eksymään minnekään. Ihmeellisen tuurin siivittämänä odotin taksitolpalla vain minuutin.

Lauantaiaamun unet eivät pituudellaan huimanneet; puolenpäivän aikoihin piti lähteä uudestaan liikkeelle. Päädyin hyvissä ajoin takaisin Gloriaan tapaamaan itse Satan´s Angelia. Hän, elävä legenda, piti meille kiinnostuneille mahtavan workshopin burleskin maailmasta. Workshop venähti pikkuisen, onneksi. Pääsin valokuvaankin hänen kanssaan!

(Tosin kuvan laatu ei ole se parhain, mukanani oli vain kiukutteleva kamera, eikä rakas järjestelmäkamera.)

Workshopin jälkeen kiiruhdin takaisin Vuosaareen, puin edellisesta asusta hiukan eronneen kokonaisuuden päälleni lintua unohtamatta ja lähdin taas matkustamaan kohti festareita. Tällä kertaa törmäsin useisiin tuttuihin edellisistä burleskikursseista ja -tapahtumista, varsinkin joulukuun NCN-illasta. Sain taas ilmaisen juoman ja päädyin Atelieri O. Haapalan kuvattavaksi tutun innoittamana. Esiintyjät olivat taas mitä mahtavampia, mutta loppuhuipennus sai minut ja muun yleisön nousemaan seisaalleen taputtamaan. Kyseessä oli Satan´s Angelin ja Bettie Blackheartin yhteinen lopetus: tulitasselishow, jonka aikana huusin mukana ja taisin itkeäkin.
Esitysten jälkeen intouduin tanssilattialle usean tuttavan kanssa, ja vaikka tunsin kuumeen nousevan, tanssin, tanssin, tanssin!
Jossain vaiheessa pääni täyttyi hattarasta ja päätin lähteä, etten tuupertuisi tanssilattialle. Tälläkään kertaa en joutunut odottamaan taksia kymmentä minuuttia pidempään. Sain jonottaessani kuulla humalaisilta miehiltä, että näytän kalliolaiselta.

Sunnuntaiaamuna olin ihan rikkipoikki, mutta hyvällä mielellä upeista festareista ja ihmisistä. Kuume nousi, ääni lähti, sain taksirahat tädiltä rautatieasemalle päästäkseni ja pappa hoiti minut taas Lahdessa kotiin.


Hyvillä mielin olen muistellut kuumeisena viikonloppua, oli sen arvoista kaikki. Rakastan sitä maailmaa, ja onneksi seuraava burleskijuttu on ihan nurkan takana: ensi viikonloppuna päädyn taas Helsinkiin; The Itty-Bitty Tease Cabaret´n Cherry "Turbo-Cherry" Dee ja Tinker Bell pitävät burleskikurssin.


Rakkaudella
Gabriell / Ruby Sapphire